Rakennusten perustuksista
Rakennusten perustukset tulee suunnitella aina rakennuksen, rakennuksen käyttötarkoituksen sekä maaperän mukaan.
Pieni puuliiteri tai varasto kesämökillä ei välttämättä vaadi isotöisiä perustuksia, vaikka maaperä routimisesta hieman liikkuisi niin harvoin se aiheuttaa visuaalista haittaa isompaa vahinkoa. Tämäkin helppo oikaista mutta isommissa rakennuksissa saattaa aiheuttaa muitakin harmeja.
Routa liikuttaa perustuksia maaperässä mikä jäätyy talvella, sorapohjaisessa maassa tätä ongelmaa ei yleensä ole mutta seka ja savimaassa on.
Jälkeenpäin perustuksien korjaaminen on todella isotöistä, siksi niihin kannattaa heti rakentaessa panostaa.
Ennen rakennuslupamuutosta lähes kaikki rakennukset vaati rakennuslupakuvat joissa myös suunnitelmat perustuksista, nykyisin kun ei aina tarvitse lupaa niin ei välttämättä ole edes mitään kuvia rakennuksesta tai perustuksista.
Usein käytetty ja hyvä perustustapa on pilariperustus, toimitusten mukana on saatava kevytmallin pilariperustus.
Kun pilariperustuksesta tehdään pitkäikäinen ja ennenkaikkea liikkumaton, on koko rakennuksen ala + min. 1500mm rakennuksen ulkopuolelle routaeristettävä.
Monet tekevät virheen kun pilarin anturan alle kaivetaan monttu mikä täytetään murskeella tai hiekalla, tämä monttu kerää vettä ja vain pahentaa routimista. Toinen virhe tehdään kun routaeriste sijoitetaan vain pilarin alle, routa menee myös sivusuunnassa maaperässä ja jäädyttää maan myös pilarin alta.
Salaojitus auttaa varmistamaan ettei perustus roudi, silloin on salaojien vedet saatava ohjattua pois perustuksilta ojaan tai muualle. Pelkät salaojaputket perustuksien ympärillä ei auta.
Kuinka teen oikein hyvän pilariperustuksen?
1. pintamaa pois
Kaikki pehmeä multa yms. pinta-aines poistetaan ja usein syvyys on 600mm->
2. salaojaputkien asennus
Kaadot oikeaan suuntaan ja asennushiekka, tähän löytyy paljon ohjeita erikseen johon kannattaa tutustua.
3. murske tai karkea sora 200mm
4. routaeriste 100-150mm
Tämä tehdään koko rakennuksen alalle ja joka sivulta vähintään 1500mm rakennuksen ulkopuolelle.
Estää tehokkaasti koko alalla rakennuksen routimisen, anturat valetaan eristeen päälle.
5. täyttö karkealla soralla tai murskeella
Karkea kiviaines pitää rakennuksen pohjan kuivana.
Huom!
Kun eriste laitetaan anturan alle on huomioita pitkäkestoinen puristuslujuu, se ilmoitetaan usein EPS (styroksi) eristeessä esim. routa 100 jossa 100 on puristuslujuus.
XPS eristeissä eli monelle tutulla kauppanimeltä Finnfoam eristeessä on rautakaupan pihatuotteena paremmat puristuslujuudet (200), mitkä sopii paremmin anturan alle. Lisäksi xps eristeellä on muitakin etuja kuten vettymättömyys mutta on hinnaltaan eps levyä kalliimpaa.
Bewi tuotenimellä on käytännössä samaa levyä mikä on sininen, Finnfoam keltainen levy.
Ruuvipaalut on myös hyvä vaihtoehto, nämä kun ruuvataan routarajan alapuolelle, ei routaeristeitä tarvita.
Pintamaa on silti hyvä poistaa ja korvata karkealla kiviaineksella, sekä samalla huolehtia salaojista sekä pintavesien johtamisesta ettei maakosteus nouse rakennuksen pohjaan.
Sivuillamme löytyy ohjeellisia kuvia eri perustuksille, käytä tarvittaessa suunnittelijaa apuna perustuksien suunnittelussa.
Myös eristevalmistajien sivuilta löytyy tietoa kuinka paljon ja millaista eristettä tarvitaan milläkin alueella, laskennallinen roudan syvyys vaihtelee Suomessa alueittain.
